Sairaanhoidosta

Onko suomalainen sairaanhoito kriisissä? Tai oikeammin, mikä mättää hoitoonpääsyssä?


Jotenkin tuntuu että suomessa ei enää haluta hoitaa sairaita tai pitäisikö sanoa että tylsät tavalliset tusinasairaudet ovat poistuneet muodista. Viimeaikaisten kokemusten perusteella jäänyt sellainen jälkimaku terveus asemien toiminnasta. Tavalliset helposti diagnosoitavat sairaudet jotka eivät uhkaa henkeä välittömästi mutta hoitamattomina johtavat isoihinkin ongelmiin eivät tunnu kiinnostavan terveyskeskus/terveys asemien lääkäreitä. Lääkärille on myös todella vaikea päästä, hoitoon vielä vaikeampi.


Terveys asemien hoitajat /sairaanhoitajat eivät tunnu olevan ihan tehtäviensä tasalla juuri näiden suhteellisen yleisten sairauksien hoidon tarpeellisuuden suhteen. Hoitajien puolustukseksi on tosin sanottava, että heidän työnsä ei todellakaan helpotu lääkärivajeen ja kiertävien keikkalääkärien massojen edessä. Vain hetken terveys asemilla/keskuksissa käyvät lääkärit kun eivät voi aina olla kirjoittamassa lähetettä selkeissäkään tapauksissa jatkohoitoon. Hoitohenkilökunta näissä paikoissa myös voimakkaasti luottaa omiin heteronormatiivisiin ja stereotyyppisiin luokitteluihinsa. Potilasta ei tunnuta koskaan haluttavan kohdata potilaana vaan pikemminkin riesana.


Ihmettelen myös kuinka paljon potilaat joutuvat todella vaatimaan diagnooseja ja hoitoja näissä paikoissa. Eikö nopeahko diagnosointi ja mahdollisimman nopea hoito olisi potilaalle ja yhteiskunnalle kaikkein halvin vaihtoehto?


Tampereella olen huomannut voimakkaan eron Hatanpään sairaalan, Akutan ja terveys asemien tavoissa toimia ja kohdata se ovesta sisään kävelevä ihminen. Jotenkin ylettömän surkuhupaisaa että niin paljon parjatut Hatanpää ja Akuta ovat ainakin omien kokemusten osalta ihan omaa luokkaansa, sieltä paremmasta päästä. Hatanpäällä ja Akutassa on aina saanut rauhallista, todella ystävällistä ja ammattitaitoista kohtelua. Näissä yksiköissä hommat hoidetaan myös todella nopeasti (tietysti suhteutettuna siihen ihmis määrään nähden mikä molemmissa on asiakkaana).
Paljon on tehtävää Tampereen alueella sairaan hoidon suhteen mutta mikä huvittavinta korjaamiseen ei välttämättä tarvittaisi mittavia summia rahaa vaan pikemminkin oikeanlaista johtamista. Kaupungin virkamiesten ja valtuuston tulisi myös uskaltaa vaatia muutoksia nimen omaan sinne mikä ei toimi. Tampereella se on se ensimmäinen porras hoitoketjussa eli juuri nuo terveys asemat.